Moi! Keltaiset tyypit - Eeva Rohas

Valitsin kirjan Keltaiset tyypit, jonka on kirjoittanut Eeva Rohas, koska se on ohut. En odota kirjalta paljoakaan.

Kirjan alussa Pekka menee Maaret nimisen tytön kanssa dokaamaan terapian jälkeen. Yöllä kun juomat on juotu Pekka saattelee Maaretin kotiin. Pekka tapasi uuden jätkän nimeltä Herra S. Pekka, Maaret ja Herra S lähtivä seuraavana päivänä pöllimään kaljaa koska kenelläkään ei ollut rahaa. Herra S sai selville, että Pekka huijasi olevansa köyhä, joten hän uhkasi tappaa Pekan...

Esko ei saa silmiään irti Juhanin työhuoneen seinällä kiinnitetystä Pikku kanasesta, posliinikanasta eikä punaisesta kukkopillistä. Esko huomaa koulunpihan muuttuneen täysin. Esko juoksee Juhanin toimistoon puhumaan hänen luokioon pääsystä. Keskustelun jälkeen hän juoksee toisen kerroksen penkeille istumaan. Anneli huomaa Eskon ja sen jälkeen alkaa kirosanojen kiivas vaihto. Esko juoksee ulos kevääseen ihan tyytyväisenä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut

Seitsemännessä tarinassa Irene on töissä torikojulla ja syö jäätelöä joka päivä. Irenen työpäivän päätyttyä viimeiset torimyyjät kasaavat kojunsa ja ajavat matkoihinsa, paitsi yksi mustalainen joka hoipertelee torilla herneiden ja mansikoiden raatoja väistellen. Daniel niminen poika yrittää iskeä Irenen mutta ei onnistu. Lopussa Daniel viedään Irenen luota pois vankilaan ja Inkkarinräyhää Irenelle siitä, että hän petti Inkkarin.

Ilonen talo - Kreetta onkeli

Hei!

Valitsin kirjakseni Kreetta onkeli kirjailijana Ilonen talo. Valitsin juuri tämän kirjan ,koska mielestäni se vaikutti mielenenkiintoiselta ja sopivalta minulle. Kirjani kertoo kylästä keskisuomessa nimeltä Luhanka. Luhangassa on baari ja talo. Baari joka kuin mikä tahansa baari. Talo josta isäntä on kuollut. Heidän perheessä on ongelmia. Perheen isä on siirtynyt jumalan luo äiti on muualla, mummo jahtaa äitiä. Pappa haaveilee intiasta sekä perheen tytär kapinoi

16.9

Kirjassa ei ole tapahtunut paljoakaan. Perheen isä vie kaksi tytärtään mummolaan, äiti vastusta asiaa mutta he pääsevät lähtemään joka tapauksessa. Perheen isä löysi uuden tyttöystävän, suhde ei kumminkaan kestänyt kauvaan. Isän uusi tyytöystävä kuoli autoon pakokaasun takia, isä on murtunut. Mummo joutuu sairaalaan koska hänen jalasta tulee verta. Äiti muuttaa perheen luo, mummo ja pappa muuttavat takaisin Joutsaan. 

5.10

Perheen isä kuolee koska ei saanut lääkettään. Mummo luulet että 
Äiti murhasi isän. Perhe käy jouluostoksilla Sysmässä. Sysmässä on 
tuntemattomia ihmisiä ja iso paperikauppa, josta äiti osti lapsilleen
värejä magneettipenaalit. Brige perheen tytär muuttaa pois kotoa.
Hän muutti Kuttulaan, halusi alkaa seurustelemaan huoltoaseman
omistajan kanssa. Hän ei kummankaan halunnut alkaa Brigen kanssa,
josta hän oli surullinen. Brige sai rahaa kerran kuukaudessa.
Hän osti ruokaa ja söi sen huoneessaan.

6.10

Perheen tytär Brige ajattelee olevansa  erikoinen joten lopettaa koulun
kesken. Hän halusi olla erikoinen ja näyttää siltä ettei välittäisi mistään.
Brige halusi lähetä ulkomaille Hanna-Kaisan kanssa. Sosiaalilautakunta
otti Brigen rahat pois kun sai kuulla että hän aikoo mennä ulkomaille.
Hanna-Kaisa meni äitinsä kanssa Sisiliaan, hän lähetti kortin Brigelle.
Brigelle on monen kuun vuokrat maksamatta, vuokraemäntä
huutaa Brigelle koska hän ei ole maksanut vuokraa.
Perheen koira Viski lopetetaan. Perheen läheinen tuttu ampuu sen.
Äitiltä tuli korti postissa sanoen "Pikkulinnut lauloivat ti-ti tyy, ti-ti tyy.
Äiti on etsimässä kaisua, perheen lasten tätiä joka on eksynyt puolukka
metsään. Brigen uusi mies kohtelee perheen poikaa kuin oven mattoa. Brige ja
perheen poika aikovat myydä lapsuuden kotinsa mutta kaleva Brigen uusi mies vastustaa asiaa.
Brige eroaa Kalevasta, hän ei aijo antaa Brigelle lupaa erota. Brige ja perheen poika
muuttavat kaupungiin. Kun ehk ovat ajamassa kaupunkiin kuuluu heidän selkänsä
takaa yksinäinen laukaus Kaleva on ampunut itsensä.

Mielestäni kirja oli sekava hyvin vaikea lukeva. Sekä surullinen ja masentava
Kirja mielestäni loppui kesken, mutta joidenkin mielestä se voi olla aivan loistava kirja

Laura Paloheimo - Klaukkala

Hei!

Valitsin kirjakseni Laura Paloheimon kirjan Klaukkala. Valitsin kirjan, koska se vaikutti mielenkiintoiselta ja minulle sopivalta. Kirjan päähenkilö on juuri Suomeen palannut Julia. Hän on pääsyt töihin suomalaiseen tv-tuotantoyhtiö Meisseliin. Hän on myös pian menossa naimisiin rikkaan perijän kanssa, mutta asia saa nolon käänteen ja lopulta Julia päätyy vanhaan kotkuntaansa Klaukkalaan.


                                                  

14.9.


Kirjan alussa ei tapahdu juurikaan mitään ihmeellistä. Julialle on kaikki hyvin, hänellä on työpaikka ja mies, Robin, jonka kanssa hän on pian menossa naimisiin. Hän on jo suunnitellut häitä pitkään, mutta hänellä on niin paljon vaihtoehtojen ettei tiedä vielä minkälaiset häät hän järjestäisi.

Muoti on koko ajan esillä kirjassa. Vähintään kirjan lopussa Louis Vuitton, Chanel ja muut ovat tulleet tutuiksi. Välillä kirjan henkilöitä myös verrataan laukkuihin.

"Jos Robin olisi ollut laukku, hän olisi ollut maailmankansalaisten 

Ja kuninkaallisten suosima Louis Vuitton: rento, iätön ja elegantti

Klassikko, joka antoi asulle kuin asulle viimeistellyn silauksen."

28.9.

Kirjassa ei ole vieläkään tapahtunut paljoa. Julia vain suunnittelee häitään ja puhuu paljon muodista. Lukupätkäni lopussa alkoi sentään hieman tapahtumaan, kun Julia meni rapujuhliin. Hän joi ehkä hieman paljon ja lopulta hän kaatui kakun päälle ja sammui siihen. 

Kirjassa ainoa huono puoli on se, että siinä käytetään välillä ainakin ranskan ja ruotsin kielisinä sanoja, koiran en ymmärrä. Niitä  pitää sitten olla koko ajan suomentamassa, että tajuaa, mitä kirjassa puhutaan.

5.10.

Olen nyt saanut luettua kirjan loppuun. Vihdoin sain tietää mikä Julian ja Robinin välille tuli. Asia ei tullut minulle mitenkään yllätyksenä, koska osasin epäillä mitä Robin teki. Julian huono onni tuntui vain jatkuvan kun hän sai tietää työpaikkansa olevan vaakalaudalla jos hän ei keksisi ideaa uudelle ohjelmalle.

Julia palaa takaisin Klaukkalaan, koska ei enää asunut Robinia kanssa eron takia. Hän saa tietää äitinsä aikeista myydä mummola. Loppujen lopuksi Julia saa rahat kasaan myymällä merkkivaateitaan ja -laukkujaan ja ostaa talon itselleen. Hän myös keksii idean uudelle ohjelmalle ja saa pitää työpaikkansa.

Kirja oli mielestäni hyvä. Se loppui hyvin, niin että kaikki kääntyi lopulta parhain päin. Mielestäni kirjassa oli opetus: kaikesta pääse yli kunhan on ystäviä tukena.

                                      "Oli mukava tietää, että tapahtuipa mitä tahansa, 

                                olin ystävien ympäröimä. Minulla oli onni omistaa ystäviä, 

                                  jotka hyväksyivät minut ja toisensa juuri sellaisina kuin 

                                       olivat. Rakastivat siitä huolimatta, tai juuri siksi."

Susikoira Roi ja muukalaiset - Jorma Kurvinen

• Valitsin kirjan, koska se näytti asialliselta ja mielenkiintoiselta, koska kansikuvana oli saksanpaimenkoira. Toivon, että kirja olisi hyvä ja mielenkiintoinen, eikä siihen kyllästyisi niin, kuin muihin kirjoihin mitä olen lukenut. Kirjan takakannen perusteella kirja olisi seikkailullinen ja siinä olisi rikoksia.

•  Kirjailijan nimi on Jorma Kurvinen. En ole lukenut Jorman muita kirjoja.

14.9

Tomi ja Hessu päättävät lähteä kesän lopussa telttailemaan Norjaan. Hessu omistaa kesätyön, jota Tomi ihailee. Hän tuppukyläläisenä ei ole löytänyt kunnon kesätyötä vaan tekee töitä paikalliselle vanhukselle. Tomin eka työ on hakea puukuorma ja maalata aita. Hän on menossa maalaamaan aitaa rikkaalle alueelle, josta tulee ongelmia rivitalon asukkaiden kanssa. Tomi on pelkää henkilöiden joiden kanssa hänelle tulee ongelmia puolesta, koska Tomin koira Roi aavistaa tilanteen ja on valmis hyökkäämään. Tomi selittää olevan kesätyöläinen ja ongelmat katoaa ja miehet esittelevät itsensä.

28.9
Tomi on tehnyt kesällä paljon töitä ja tutustun uusiin ihmisiin. Roi taas pelasti ihmishengen, kun 9-vuotias poika oli rullalaudalla kaatunut ja Roi haki Tomin ja kylän miehet apuun, jotka soittivat siten ambulanssin. Kylän miehillä oli ylimielisiä ajatuksia Roi-koiraa vastaa, mutta ajatukset päättyivät, kun Roi pelasti pojan. Tomi joutui hankaluuksiin huonokäytöksisen pojan kanssa, joka ajoi viritetyllään mopolla melkein Tomin ja Roin päältä. Tomi meni puhumaan pojalle, jolloin hän sai pojalta nyrkistä. Tomi, kuitenkin töitten aikana huomasi, kun aliarvostettu poika joka oli köyhältä seudulta jolta Tomi oli saanut nyrkistä leikki Roin kanssa, vaikka hän ei aluksi ollut piitanut koirasta yhtään ja ei ollut välittänyt jos olisi ajanut koiran päältä. (Kirja on ollut tähän asti mielenkiintoinen. Olen lukenut kirjasta noin 3,5/5 osan. Saa nähdä pääseekö Tomi kaverinsa kanssa Norjaan. Toivottavasti kirja pysyy jännittävänä.)

19.10
Tomi tekee töitä ja maalailee aitoja. Hän tutustuu "huonokäytöksisiin poikiin" ja huomaa, että pojat ovat viisaampia, kun rikkaallaa asuvat ihmiset. Rikkaat suuttuvat tästä ja töhrii Tomin keskeneräisen aidan maalauksen ja Tomi ei saa rahaa aidasta. Tomi on tosi allapäin ja haluaa rahaa. Pojat ehdottavat autovarkausta, Tomi epäröi aluksi, mutta suostuu Norjan matkan takia. Roi on vartioimassa aidoitetun aidan toisella puolella, jolloin Roi alkaa haukkumaan ja asunnon mies tulee Dobermannin kanssa, joka alkaa "taistelemaan" Dobermannin kanssa. Tomi tulee paikalle, kun Roi on alakynnessä ja käskee Roin perääntyä. Tomin kaverit lähtevät pakoon, jolloin Tomi jää yksin miehen kanssa. Poliisit tulevat ja Tomi joutuu kertoa kaverinsa nimet. Tomi ei suostu ja joutuu maksaa rikotun auton ikkunan. Omista kesätyö rahoista ja Tomi ei pääse ystävänsä kanssa Norjaan.

Tuomas Kyrö Miniä

en odota kirjalta  mitään koska kirjoittaja näyttää peikolta

Kirjani on Kertomuksia ja tarinoita ja sen  on kirjoittanut Pentti Haanpää. Minulla ei ole mitään ideaa millainen se on.  valitsin sen koska se on todella lyhyt. Saa nähdä millainen s on. Kansi oli tylsä ja siitä ei löydy  googlesta kuvaa jeten en pistä kuvaa.

Kristiina Vuori- Näkijän tytär

 

Löysin kirjan kirjastosta jo aikoja sitten. Silloin minulla ei ollut aikaa lukea sitä ja kirja vaikutti niin mielenkiintoiselta, että se jäi mieleeni kummittelemaan. Takakannen perusteella tiedän, että kirja kertoo Eirasta, joka on perinyt näkijän ja shamaanin paheksutun lahjan. Tuolloin eletään keskiaikaa 1200- luvun Suomessa.

     6.9.         Varsinais Suomi 1219-1231

Kirjan ensimmäinen neljännes oli vauhdikas ja jo ensimmäisessä luvussa alkoi tapahtua. Nimittäin ryöväri käy Margareeta Starkin kimppuun, tappaa rengin ja Eira saa alkunsa. Myöhemmin Eiran äiti Margareeta murhataan ja  Eiran serkku Rikhard lähetetään oppiin Lauttiaan. Eira alkaa nähdä näkyjä ja häntä  luullaan noidaksi, jonka seurauksena Eiraa pahoinpidellään. Hän lähtee pakoon kasvattiäitinsä Katrin, sekä Rautakäden kanssa Teinperistä, kodistaan etsimään isänsä sukuun kuuluvia Ilveksiä, jotka omaavat myös näkijän lahjat. 

Tuttuja paikannimiäkin on tullut vastaan esim. Masku ja Nousiainen. Tähän asti kirja on ollut todella hyvä, sekä joistakin kohdista todella pitkästyttävä, sillä kirkko kuuluu vahvasti elämään. Luulen, että kirjassa Eira löytää Ilvekset ja opettelee hyödyntämään näkijän lahjaansa.

      8.9.              Häme 1231-1237

Heti alkuun Eiran pieni pakoryhmä kohtaa muukalaisten joukon ja Rautakäsi menehtyy vammoihinsa. Eira ja Katri jatkavat matkaansa.  Katrin yllättäessä poikettuaan polultaan hän tippui metsästyskuoppaan. Eira lähtee etsimään apua yöstä ja joutuu susien piirittämäksi, jolloin metsästä ilmestyy joukkoineen ja hevosineen Elof Ilves. Hänen joukkonsa pelastavat Katrin ja he suuntaavat Lauttiaan mahtitilalle, josta Eira ja Katri saavat suojapaikan ja Eira pääsee talon emännän rouva Talvikki Ilveksen oppiin. Eira oppii paljon kasveista ja sairaiden parantamisessa.

     16.9.           Häme 1238-1239

Kirkkoa vastaan kapinoidaan ja syttyy sisällissota, jonne Elofin pitää lähteä. Elof ottaa kaikki mukaansa Lauttiasta Vanain linnaan suojatakseen talonsa väen. Matkalla he kohtaavat vihollisen ja Elof päätyy kaksintaisteluun Kinnarinpojan kanssa. Taistelusta selvitään henkiä menettämättä omalta puolelta ja matka jatkuu. Eiralle ja Elofille tulee riitaa ja Eira lähtee omille teilleen yöllä keskellä talvea. Matkalla Eira huomaa talon, jossa on valoa. Talo osoittautuukin saunaksi, jossa on juhlat menossa. Siellä Eira törmää Rikhardiin, joka yrittää ilmeisesti unohtaa kihlattunsa Kerstinin kuoleman. Yhdessä he suuntaavat Vanain linnaan. Kapina kirkkoa vastaan syttyy ja Vanain linnan ulkopuolella syttyy sota.

Viimeinen osa oli alusta asti mielenkiintoinen ja vauhdikas. Tämä oli ehdottomasti näistä kirjan "osista" paras. Sen teksti oli kokoajan helposti ymmärrettävää ja sitä oli mukava lukea. Aion lukea kirjailijan muitakin teoksia ja suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka edes kiinnostuvat siitä tämän tekstin perusteella. Kirja on kuitenkin aika paksu ja sen lukemiseen on varattava aikaa, sillä joitakin sanoja oli selvitettävä kirjan takaa olevasta sanastosta, mikä on mielestäni hauska lisä. Ehkä näistä sanoista  hyötyä jossain tilanteessa! :)

Hannu salama se tavallinen tarina

Valitsin Hannu Salaman se tavallinen tarina, Odotan että kirja on minulle mieluisa ja sitä helppo lukea. vaikka kirja on tehty 1961 odotan että siinä on myös nykyaikaista tekstiä. En tiedä kirjasta tai kirjailijasta mitään. Ei se haittaa minua.
Kirja kertoo maalaistytöstä jonka nimi on Eeli. Kirja kertoo yhdestä koko vuodesta. Se sijoittuu Amuriin, joka asuinalue. Tähänasti kirja on ollut luettevaa, vaikka joissain kohdissa on ollut vähäsen vaikealukuista tekstiä. Luultavasti Eeli, Santtu ja Väiski menevät maalle.
Eeli, Santtu ja Väiski menivät maalle isänsä Jussin luokse. maalla oli kalle jonka kanssa eeli meni työväentalolle juhlimaan. santtu soitti haitaria työväentalolla. väiski oli ilonan kanssa. lopuksi kalle meni kotiin ja keitti kahvia koska hänelle tuli vieraita, minulla ei ole aavistustakaan miten kirja loppuu.
kirja oli vähän hankala lukea. olisin voinut jonkun muun kirjan valita. suosittelen kirjaa paljon lukeneille.

Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani

Moi!

Kirjani nimi on Luolakarhun klaani, ja sen on kirjoittanut Jean M. Untinen-Auel. Opettaja antoi minulle luvan lukea sen, koska kirjailijan juuret löytyvät Suomesta, vaikkei hän kokonaan suomalainen olekaan. Valitsin kirjan, koska olen aiemmin lukenut yhden sen jatko-osista, mutten tätä nimenomaista ensimmäistä kirjaa. Jatko-osa oli erittäin mielenkiintoinen, ja odotan innolla tämän lukemista.

Tiedän kirjasta etukäteen sen, että päähenkilön nimi on Ayla ja tarina sijoittuu neanderthalinihmisten aikaan, noin 28 000 vuotta sitten. En tunne saman kirjailijan muita kirjoja lukuun ottamatta saman sarjan jatko-osaa, mutta odotan kirjalta paljon - sekä historiaan liittyviä tapahtumia että fiktiivistä tarinaa.

12.9

Kirjan ensimmäinen neljännes on erittäin mielenkiintoinen ja saa tarttumaan kirjaan yhä uudestaan. Ayla on vasta viisivuotias pikkutyttö, joka menettää vanhempansa rajussa maanjäristyksessä. Tyttö on täysin yksin, eikä hän nuoruudestaan johtuen osaa vielä kerätä ruokaa luonnosta, metsästää tai selviytyä. Hän lähtee kulkemaan joen vartta eteenpäin, sillä hän tietää, että ilman vettä hän ei selviytyisi. Ayla kulkee päiviä, mutta pian nälkä pakottaa hänet hidastamaan matkaansa. Ja aivan kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi - Ayla sattuu kulkemaan luolaleijonien reviirillä, ja naaraspuolinen peto hyökkää hänen kimppuunsa. Ayla onnistuu pakenemaan hengissä, mutta saa reiteensä neljä pitkää kynnenviiltoa. Pian hän pyörtyy joen rannalle avuttomana korppikotkien armoille.  

     Ohi kulkee myös vaeltajaklaani, jonka jäsenet ovat sen aikaisia ihmisiä; neanderthalilaisia. Yksi heistä, parantajanainen nimeltään Iza, huomaa Aylan ja pyytää klaanin johtajalta Brunilta lupaa ottaa Aylan mukaansa. Mies suostuu ja Iza nostaa Aylan kantoviittaansa, jatkaen matkaansa. Nainen hoitaa tyttöä parempaan kuntoon ja pelastaa hänet kuolemalta. Klaani on etsimässä uutta luolaa, uutta kotia. 

Heti kirjan alkuvaiheilla huomaa, että kepeästä ja helposti luettavasta ulkoasusta huolimatta kirjassa käsitellään myös raskaita aiheita. Klaanissa naisten asema on huono, ja miehet päättävät kaikesta, eikä tasa-arvoa näy lähimaillakaan. Myöskin rasismista puhutaan paljon. Ayla on eriheimoinen, hänellä on vaaleat hiukset, siniset silmät ja vaalea iho, ja siksi tyttöä pidetään outona ja rumana verrattuna vahvapiirteisiin klaanilaisiin.

27.9 

Olen nyt lukenut kirjan hiukan yli puoliväliin. Klaani on löytänyt uuden luolan, ja pitkien seremonioiden jälkeen he vihdoin asettuvat asumaan. Ayla kasvaa ja oppii nopeasti, ja on selkeästi terävämpi ja älykkäämpi kuin muut ihmiset. Häntä kuitenkin hyljeksitään edelleen, ja erityisesti päällikön poika Broud tuntuu vihaavan tyttöä. Tietäjä Creb päättää, että Ayla hyväksytään klaanin jäseneksi, ja hän saa toteemikseen luolaleijonan. Valinta aiheuttaa paljon hälinää, sillä useiden mielestä naisella ei kuuluisi olla niin vahvaa toteemia. Aika kuluu nopeasti kirjassa, ja pian onkin jo vuosi kulunut ja uusi kevät sarastaa. Iza on raskaana ja synnyttää tytön, ja Ayla on innoissaan pikkusiskon saamisesta. 

   Ayla on kapinallinen, eikä halua noudattaa kaikkia klaanin sääntöjä. Rohkea tyttö opettelee metsästämään lingolla, vaikka naiset eivät saa aseisiin koskea lainkaan. Broud huomaa tytön asenteen muuttuvan ja pian hän hakkaa Aylan pahasti, ja tyttö selviää juuri ja juuri. Onneksi Brun estää Broudia hakkaamasta tyttöä ja mies jättää Aylan rauhaan, ainakin väliaikaisesti. Kesä kuluu nopeasti ja Ayla kehittyy metsästyksessä paremmaksi. Talvi sujuu tavallisissa merkeissä, Ayla käyttäytyy hyvin ja mitään kummallista ei tapahdu. 

Kirjassa aika kuluu mielestäni liian nopeasti - yhdessä luvussa saatetaan kulkea koko vuoden läpi. Se ei kuitenkaan tylsistytä, ja joskus ajan ohittaminen on vain hyväksi juonen kannalta. Broudin asennoituminen Aylaan mietityttää, ja pelkään, että tytölle käy pian huonomminkin. Olen myös lähes varma, että Ayla jää kiinni metsästyksen harjoittelustaan, mutta muuten juoni on arvaamaton.

8.10

Kirjan loppuun luettuani muistankin jo jatko-osan tapahtumia. Loppuosa käsittelee raskaita asioita, sillä Broud raiskaa Aylan ja tyttö tulee nuoruudestaan huolimatta raskaaksi. Vaikean raskauden jälkeen hän synnyttää pojan, Durcin, joka sai nimensä Aylan rakastaman tarun mukaan. Lapsi on samanlainen kuin Ayla, joten klaaanissa häntä pidetään syntymävikaisena. Iza kuolee ja koko klaani suree parantajanaista, vaikka he ovatkin vielä innoissaan menneestä heimojuhlasta. Broud pakottaa Aylan ja Durcin asumaan eri tulisijoilla kostaakseen tytölle, ja pian myös tietäjä Creb kuolee maanjäristyksessä. Broud kiroaa Aylan kuolemankirouksella ja pakottaa tämän lähtemään klaanista. Kirja loppuu riipaisevaan kohtaan, kun Durc huutaa äitiään, joka vaeltaa pois klaanin luota elämään yksin. 

Kirja oli aivan yhtä hyvä kuin odotinkin, ja ymmärrän jatko-osaa nyt paljon paremmin. Se kuvaa miehen ja naisen sekä äidin ja tyttären suhdetta monella tavalla, ja pidän siitä, että se on perustettu todenmukaiselle pohjalle. Raskaista aiheista huolimatta kirjaa on helppo lukea, ja siihen imeytyy sisälle. Tiivistettynä siis erittäin hyvä kirja, suosittelen lukemaan! 

Salla Simukka - Jäljellä

Valitsin kirjaksi Salla Simukan kirjoittaman kirjan Jäljellä. Kirjastossa minulle vinkattiin tätä kirjaa ja kirja tuntui kiinnostavalta, että päätin ottaa sen. Odotan kirjalta paljon ja uskon, että en tule katumaan päätöstäni. En ole kuullut kirjailijasta ennen, enkä myöskään kirjasta. 

12.9 Kirja kertoo 15-vuotiaasta tytöstä nimeltä Emmi. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Suomeen ja tarkemmin sanottuna Emmin kotiin ja lähiympäristöön. Tapahtuma-aika kirjassa on kevät ja lämmin toukokuu. Kirja tähänasti on ollut hyvä ja mielenkiintoinen. Kirjassa on kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti asiat. Se on mielestäni hyvä asia. Luulen, että kirjassa tulee tapahtumaan asioita mitkä kiinnostavat minua. 

18.9 Emmin koulussa koululaiset jaetaan ryhmiin ikää katsomatta, vaan persoonallisuus. Emmi oli Potentiaalien ryhmässä. Emmin mielestä Potentiaali tarkoitti oikeasti sitä, ettei ollut mitään. Emmin mielestä hänen äitiään hävetti, että tyttärensä oli Potentiaalien ryhmässä. Tai oikeastaan äitiä ei kiinnostanut mikään, mitä Emmi teki. Vuosia sitten Emmi oli kertonut äidille kaikesta kaiken, mutta nykyään äiti oli aina kiireinen ja keskittynyt omiin juttuihinsa. Äidin huomion sai myös Emmin 7-vuotias pikkusisko Milla. Milla oli Dramaatikko. Dramaatikot esiintyivät joka paikassa, ilmaisivat itseään, olivat luovia, taiteellisia ja äännekkäitä. Emmin isä jaksoi jutella Emmin isoveljen, 17-vuotiaan Lassen kanssa, joka oli kaikkien mielestä harvinaisen älykäs. Lasse oli Intellektuaali. Emmi halusi lähteä kotoota pienelle karkumatkalle. Hän päätti mennä pihan perällä, marjapuskien ja omenapuiden suojassa olevaan leikkimökkiin. Sen olemassa oloa ei olisi arvannut, jollei siitä olisi tiennyt. Karkumatkaltaan palattua, Emmi odotti, että perheensä olisi huolestuneita ja iloisia, kun hän palasi kotiin. Kukaan ei kuitenkaan ollut kotona ja Emmin puhelin piti vain outoa ääntä. Päivät seurasivat toisiaan harvinaisen kauniina ja kesäisinä. Yhtäkkiä Emmin istuessa Rautatieasemalla keskellä lattiaa, hänen takaa kuului ääni. Samanikäinen tyttö avasi oven ja kysyi : "Onko täällä helvetissä tosiaan joku muukin kuin mä?" He saattavat löytää muita tästä oudosta maailmasta.


5.10 Kaverukset kävelivät ympäri Helsinkiä etsimässä muita ihmisiä. He keksivät tekemistä päivästä toiseen. He olivat löytäneet uuden ystävän, Atron. Yhdessä he miettivät maailman tyhjyyttä, Kaverukset matkustivat Suomenlinnaan ja siellä he tapasivat Amiran. He auttoivat Amiraa kotitöissä ja opettelivat päivän rutiineja. Suomenlinnassa he tapasivat monia uusia ystäviä.  He pohtivat yhdessä asioita. "Miksi juuri me?".  Emmi tiesi sen, jokin oli muuttunut, maailma oli vääristynyt ja se oli ohi  nyt. 

Kun luin kirjan loppuun, minun mielestäni se jäi vähän kesken. Tarinaa ei kerrottu kokonaan loppuun. Tykkäsin kirjasta muuten hyvin paljon. Kirja oli jännittävä ja mielenkiintoinen. Kirjan tapahtumat kulki hyvin tapahtumasta toiseen. Olen joka tapauksessa tyytyväinen valintaani!

  Valot olivat sammuneet, varmaan kaikki jo nukkuivat. Hän ei uskaltanut mennä heitä katsomaan, olihan hän mykkä ja aikeissa jättää heidät ainiaaksi. Kaipaus viilsi hänen sydäntään.

Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija

Moi,

Valitsin kirjakseni Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija. Kirjaa valittaessani mietiskelin, että haluaisin lukea jonkun kuuluisaksi muodostuneen kirjan ja tämä kirja vaikutti minun makuuni sopivalta. Takakannen luettuani minulle selvisi kirjasta sen verran että se tulee olemaan rauhallista luettavaa ja syvällistä pohdiskelua. Elokuvaa kirjasta en ole nähnyt. Odotukseni kirjaa kohtaan on korkealla, koska olen kuullut puhuttavan kirjasta melko paljon.


14.9

Kirjan alku ei yllättänyt. Paljon tarkkaa kuvailua. Päähenkilö Konsta Pylkkänen pohdiskelee maailman menoa rauhallisesti eläen. Konsta asuu Havukka ahossa pienessä pirtissä Iitan, joka on ilmeisesti hänen vaimonsa, ja kahden muun pojan kanssa.
  Pylkkisen pää on erityisen malliseksi kuvattu, pitkä ja kapea, nenä on käyrä, koska hän on puskenut pässin kanssa ja silmäkulmassa oksasta kimmonneesta kirveestä arpi.
  Kirjan kieli on vähän vanhaa ja pohjoisella murteella kirjoitettua. Välillä pitää lukea joku kohta pari kertaa, jotta ymmärtää mitä sanotaan.
 Olen kyllä ihan koukussa kirjaan ja odotan mitä tapahtuu seuraavaksi. Hyvä kirjavalinta.



28.9

Kirjan kieli on pysynyt tasaisen samana koko kirjan ajan n. puoleen väliin saakka. Tarkkaa kuvailua hetkistä ja tunnelmista. Kirjan tunnelma on  ollut rauhallinen ja minusta helppolukuinen ja rentouttava.
  Pitkän matkaa kirja kulki eteenpäin kalaa pyytäen aurinkoisena päivänä, kunnes kalamiehet tapasivat humalaisen Pylkkäsen ja hänen ystävänsä Mooseksen, ja toivat Konstalle viestin että häntä kaivataan maisterien leirillä. Pylkkänen oli kovin ihmeissään siitä että jotkut tunsivat hänet. Humalaisella Pylkkäsellä on ongelma keksiä ystävälleen Moosekselle lepopaikka siksi aikaan kun hän itse esittää rakentavia kysymyksia maisteri kokelaille ja saa hyvin harkittuja ja hänen korvaansa outoja vastauksia. Maisterileiriläisten lähdettyä takaisin yöpymispaikkaansa Mooses ja Pylkkänen lähtivät tallustamaan kohti Mooseksen tilaa, Kääpäahoa. Kosta menee aina kesäisin vierailulle Mooseksen tilalle katsomaan Mooseksen naurutapaa, joka saa aina hymyn huulille. Konsta koittaa kertoa kovasti oppimiaan asioita Mooseksen vaimolle ja hänen vanhalle äidilleen, mutta eiväthän he ymmärrä sanaakaan.
  Lopetin kirjan viimeksi kohtaan jossa Pylkkänen makaa maassa ja mietiskelee jälleen avaruuden suuruutta ja maailmankaikkeutta.

5.10

Kirjan loppu tuli yllättävämmin vastaan kuin mitä olin kuvitellut. Kirjaa oli mukava lukea ja sen mukana pysyi hyvin.
  Kirjassa Konsta pääsi professorien kanssa retkeilemään ja tutkimaan luontoa, professorit kirjasivat ylös jokaisen eläimen järjestyksessä, näkemisen ja kuulemisen perusteella, Konsta toimi heidän tulkkina matkassa. Kirjan loppupuolella alkaa käydä vähän enemmän ilmi Konsta Pylkkäsen menneisyydestä. Konsta saattaa uudet maisterikaverinsa juna-asemalle kun maisterit lähtevät metsästä takaisin kaupunkiin. Konstaa ei maistereiden lähdetty juurikaan kiinnosta palata arkeen hakkaamaan halkoja.
  Kirja kulki koko ajan aika samalla temmolla eikä oikeen meneviä kohtia kirjassa juuri ollut. Kirjan lopun tunnelma on rauhallinen ja kaunis, kunnes tapahtuu jotain erittäin yllättävää ja tulkinnan varaista, aivan kuin kirja olisi loppunut kesken. Kirjasta jäi oikeen hyvä tunnelma.



                         "Konsta istui resiinan pallille, sytytti ison piippunsa ja katsoi junamiehiä, jotka katkoivan ja yhdistivät vaunujonoa. Konstan suu oli auki, mutta hampaat purivat piipun vartta, jolloin ylähuuli vetäytyi lähelle nenää ja naama oli muutenkin vintsin väntsin. Kosta vähän tuhisi nenäänsä ja syljeskeli..."

Kuoleman suo

MOIKKA!

Valitsin Reino Lehväslaihon kirjan Kuoleman suo. Se kertoo toisesta maailmansodasta Suomen maalla. Odotan kirjalta paljon, esimerkiksi sitä miten kaikki "toiminta" kohtaukset kuvaillaan.

Olen lukenut yhden Lehväslaihon kirjan ja se oli kyllä aika hyvä joten sekin on yksi syy miksi valitsin tämän kirjan.

Kansi

16.9

Ensimmäisessä kappaleessa ei juurikaan tapahtunut mitään muuta kuin yksi venäläisten väijytys. Siinä on esitelty joitakin kirjan henkilöitä mutta niistä noin kymmenen kouli heti 15 ekalla sivulla joten niistä ei kerrottu paljoa. Ptiää seuraavalla kerralla lukea enemmän kerralla että saisin kirjoitettua enemmän.


28.9

Mitäs nyt tähän asti nyt on tapahatunut on se että suomalaiset on ajanut takaa paria sataa venäläistä. Päähenkilöitä on vähän vaikea sanoa koska aina kun olisi joku osottautuisi päähenkilöksi hän joko astuu miinaan tai häneltä ammutaan pää pois. Kolme sissijoukkuetta lähti takaa-ajamaan venäläisiä jotka oli ottanut vangiksi 3 suomalaista. Matkalla sattui ja tapahtui, kun kerran suomalaiset huomasivat venäläisen istumassa puuta vasten kakkalla. No tietysti yksi suomalainen päätti mennä teilaamaan hänet kivellä. Oli pimeä yö joten hän pääsi hyvin hiipimään venäläisen viereen, mutta kun hän oli hyppäämässä sen niskaan. Venäläinen kääntyi ja tähtäsi pistoolillaan suomalaista. Siinä samassa kauempana piilossa olleet suomalaiset ampuivat venäläisen.


5.10

Viimeisimmissä kappaleissa Peuran johtamat 122 miestä hyökkäävät venäläisten isoimpaan kenttävartioon ja pamauttavat sen ilmaan. Sen jälkeen he lähtevät kotimatkalle, mutta kotimatkalla taas kerran sattuu ja tapahtuu. Yöllä kun oli pimeää he törmäsiväöt venäläisiin ja sai tapettua kaikki mutta kyllä siinä pari suomalaistakin kuoli. Paluumatkalla tapahtui myös kaikkea muuta, mutta kaikkea en halua paljastaa. Kun Peura ja muut mihet pääsivät turvaan oman rajan taakse heidät palkittiin urhollisuusmitaleilla ja lomalla. Lue kirja jos haluat tietää lisää! :))

 Hei!

Valitsin Tuomas Kyrön kirjan Mielensä Pahoittaja, sillä kirjan takakansi teksti ja kuvavaikuttivat mielenkiintoisilta. Odotan kirjalta paljon seikkailuja ja erikoisia tapauksia. En tiedä kirjasta yhtään mitään ja en ole lukenut mitään Tuomaksen kirjoittamia kirjoja. Joten odotan mielenkiinnolla mitä kirjassa tapahtuu ja millaisia kirjoja Tuomas Kyrö kirjoittaa.

Heipä hei!

Luen kirjan Nörtti, jonka on kirjoittanu Aleksi Delikouras. Odotan kirjalta huumoria ja hauskuutta.

Kirja kertoo pojasta joka pelaa yöt ja päivällä nukkuu. Kirjan muita henkilöitä on äiti, Jorgos ja Hege91. Kirja sijoittuu 2000-luvulle ja se on ollut hyvin hauska tähän asti.

Kirja on kuin päiväkirja, jossa "Drago" haukkuu kaikki mahdolliset oppiaineet, koululaiset ja kaverit. Hän ei myöskään pidä äitistään ja isäpuolestaan. Mutta koulussa on yksi kiinnostava tyttö.

Lopussa "Drago" uskaltautuu puhumaan ihastukselleen, mutta ei se häntä kauheasti innosta, vaan hän jatkaa pelaamista ja pepsin juomista.

Marja-Leena Tiainen: Päin mäntyä

Moi!
Valitsin kirjan nimeltä Päin mäntyä. Valitsin sen, koska tiedän että kirja on hieman romanttinen ja tykkään sellaisista. Odotan kirjalta todella paljon, koska kiinnostuin kirjasta paljon takakansiteksin perusteella. En tiedä kirjasta tai kirjailijasta yhtään mitään, mutta silti odotan innolla että saan aloittaa kirjan lukemisen.
  Kirja kertoo Miro nimisestä pojasta, joka on kiinnostunut lumilautailusta ja asuu espoossa. Hän menee Kontion metsäkouluun. Heti bussimatkalla hän tutustuu kolmeen poikaan joiden nimet ovat Marko,Pekka ja Topi. Miroa jännitti ensimmäinen koulupäivä todella paljon. Heti aamulla häneltä alettiin kyselemään mitä puita metsässä kasvoi. Paniikista huolimatta hän selvisi siitä todella hyvin. Hänen kämppäkaverinsa Antti-Jussi ja muut hänen kaverinsa  lähtivät viettämään viikonlopun viettoon omiin koteihin, mutta Miro jäi koululle. Silloin hänelle tuli ensimmäistä kertaa koti-ikävä. Luulen ,että Miro ei pysty olemaan koulussa koko aikaa ja hän lopettaa opiskelun metsäkoulussa.
  Miro päätti ostaaa Solifer-merkkisen skootterin, koska ei jaksanut enää kävellä kaupungille. Yhtenä päivänä hän meni parturiin ja luki lehdestä että hänen tätinsä Kaisu oli muuttanut takaisin Kontioon. Hän meni tapaamaan Kaisua mutta naapurin Liisa kertoi että Kaisu on Helsingissä hänen uuden kirjanjulkaisemistilaisuudessa. Liisa sanoi ,että käskee Kaisun soittamaan. Miron ollessa Antti-Jussin kanssa metsässä Miron puhelin soi ja se oli Kaisu. Kaisu ilmoitti ottavansa uudestaan yhteyttä kun on taas takaisin Kontiossa. Kaisun palattua Kontioon he tapasivat ja Kaisu kertoi hänen ja Miron isän (Hannun) välirikosta ,joka oli syntynyt siitä että perinnönjaossa Kaisu oli saanut Hiekkaniemen tilan ja Hannu vain maat ympäriltä. Viimeksi ajattelin ettei Miro tule kestämään metsäkoulussa mutta ajatukseni ovat muuttuneet. Miron koulun käynti on vain parantunut kun on saanut paljon kavereita ja hänen tätinsä asuu niim lähellä. Kirjan lopussa Miro ei ehkä haluakkaan muuttaa enään takaisin kotiin vaan jää Kontioon tätinsä kanssa.
  Miro meni käymään lomallaan Espoossa moikkaamassa hänen isäänsä ja kavereitaan. Isä oli iloinen että Miro oli viihtynyt metsäkoulussa vaikka hän olisikin halunnut edelleen pojan menevän lukioon. Kun Miro palasi koululle, hän kertoi siellä parille kaverilleen että on harkinnut lopettamista. Myös Topi hänen kaverinsa oli miettinyt samaa ja lähti samana iltana pois. Eräänä päivänä Miro sai kutsun tädiltään tapahtumaan ,jossa hän tutustui Aava nimiseen tyttöön. He tutustuivat ja Miro alkoi kiinostua todella paljon tytöstä. Jouluna Miro meni takaisin Espooseen ja siellä hän kertoi sukulaisilleen, että jatkaa metsäkoulussa. Osa sukulaisista otti tiedon hyvi, mutta osa ei niin hyvin... "Metsäkoulu ei oo sulle oikee paikka" Kun Miro palasi Kontioon hän alkoi viettää paljon aikaa Aavan kanssa ja he lähtivät kahdestaan linturetkelle. Mitä linturetkellä tapahtui selviää kun luet kirjan. Eli siis nyt olen lukenut koko kirjan ja se oli todella hyvä. Minulle ei ehkä olisi tullut mieleenkään lukea tälläistä kirjaa, mutta onneksi luin. Tästä kiitos kuuluu opettajalleni joka ehdotti kirjaa.

                                                                                                                                                                   

Möröööö!

Valitsin kirjakseni aleksi delikouraksen Nörtti-kirjan. Se kertoo peliaddiktoituneesta nörtistä, joka pelaa aivan koko ajan. Kirja näytti mielenkiintoiselta ja opettajakin suositteli sitä.

16.9.
TERVEHDYS!

Olen lukenut nörtti kirjaa nyt jonkun aikaa ja kirja vaikuttaa todella hauskalta. Siinä on todella paljon huumoria ja kirja on muutenkin naurettava. Toivon että kirja pysyy loppuun asti yhtä hauskana mitä se on ollut!

28.9. Moi!  Olen lukenut nörtti kirjaa jo pitkälle ja se on vähän tylsä koska nörtti ei tee melkein mitään muuta kuin pelaa ja juo pepsiä. Hänen äitinsä on todella huolestunut. Mutta on kyllä hauskaa lukea miten nörtti nimittelee ja dissaa muite ihmisiä. Nörtillä ei ole muita kavereita kuin tietokone.




5.10. Terveppä terve!
Olen päässyt loppuun kirjassa nörtti ja olen kirjaan aika tyytyväinen. Kirja oli todella humoristinen ja loppuosassa tapahtui muutakin kuin tietokoneella pelaamista. Nörtti kävi jopa bileissä mikä oli yllättävää. Nörtti myös urheilikin vähän. Kirja oli todella hauska ja jatkossa aion lukea lisää nörtti kirjoja!

Reijo Mäki - Vares Lännen Mies

Heij! Valitsin kirjakseni Reijo Mäen Vares-kirjan , koska äitini suositteli sitä.
Kirja kertoo murhasarjasta, joka tapahtuu Turussa. Jussi Vares palkataan tehtävään muutettuaan lähistölle putkiremonttien takia. Odotan kirjalta suomalaista totuudenmukaisuutta ja jännitystä jonkin verran. En ole lukenut koskaan suomalaista kirjaa, joten en oikeastaan tiedä mitä muuta voisin odottaa.

16.9 Tähän asti kirja on ollut hyvin epäselvä. Aika ja paikka vaihtuvat joka luvussa ja henkilöistä ei ole kerrottu vielä niin paljon, että tietäisin mikä henkilöitä yhdistää. Kuitenkin jo tähän asti on tapahtunut murha, kuuluisa saksalainen vanki on vapautettu ja Vares on palkattu tutkimaan kolmea murhaa, jotka ovat tapahtuneet hänen uuden asuinalueensa tuntumassa. Pieni romanssi kirjan alussa toi huumoria lukemiseen ja sen avulla jaksoin lukea kirjaa toiseen osaan asti. En oikeastaan ole innostunut tästä kirjasta, koska epäselvä kertominen vaikeuttaa todella paljon lukemista. Toivon, että kirja saa tarkemman juonen enintään puolessa välissä lukemista.

Olen lukenut nyt sen verran, että voin sanoa omasta mielestäni kirjan olevan todella tylsä. Paikka ja aika muuttuvat vieläkin liian useasti niin etten pääse juonesta kiinni. Odotin kirjalta hiukan enemmän, sillä kaikki kehuivat kirjaa ja sanoivat sen olevan lukemisen arvoinen. Valitettavasti kirja ei ole vain minun makuuni. Tässä vaiheessa lyhyesti kerrottuna Saksassa tapahtuneen murhan tekijää ei ole vieläkään löydetty. Vares on saanut opetuksen suhteistaan, jotka kirjassa kuvaillaan hyvinkin hauskoiksi. Huomasin, että kirjassa olevat naiset kuvaillaan hyvinkin tyhmiksi ja dramaattisiksi. Kirjassa on juuri sopivasti ja oikeissa kohdissa huumoria, josta pidän. Toivon lopun olevan lukemisen arvoinen ja hauska jossakin suhteessa.

Kaari Utrio - Tuulihaukka

Valitsin Kaari Utrion kirjan Tuulihaukka. Valitsin sen, koska tuttavani suositteli sitä, ja halusin hieman haastavaa luettavaa. Kirjalta odotan tosiaan haastetta, sijoittuuhan se keskiaikaan ja kirjassa on minulle outoja sanoja. Sivujakin on vajaa tuhat. En tiedä kirjasta vielä sen enempää. Kaari Utrio ei ole minulle tuttu kirjailija ennestään, mutta nyt lainasin tuttavaltani muutaman hänen kirjoistaan.

Torstai 4.9
Luin nyt ensimmäiset 40 sivua kirjasta :) Se on todella erilainen kuin aiemmin lukemani kirjat, mutta pidän siitä silti. Kirjassa on hienoja kuvauksia ja mielipiteitä, esimerkiksi kristityistä kirjan henkilö toteaa mielessään näin: 'He polottivat innokkaasti ainoasta jumalastaan, jonka kaikki täysjärkiset ihmiset ymmärsivät viheliäiseksi surkimukseksi: jumalapahanen oli antanut naulata itsensä ristiin.'
Sekoitan hahmoja vielä välillä toisiinsa, mutta lempihenkilöni tähän mennessä on Lyy, joka oikeastaan vaikuttaa kirjan päähenkilöltä - ainakin näin alussa. Lyy on Launialan isännän poika, ja hän nousee taattonsa seuraajana Liedon tuomariksi ja uhraajaksi. Kirjassa huomaa hyvin sen, että 1060 -luvulla ihmiset kunnioittivat verisiteitä, vaikka se ei aina ollut niin mieluista. Väkivaltaiseksikin osoittautunut Purha, Paatelan isännän velipuoli, ei voisi vahingoittaa velipuoltaan, Paatelan isäntää Ihantia, vaikka joskus haluaisikin.
Kirjassa on siis kaksi kylää/sukua, Launiala ja Paatela. Launialassa asuu 'ylempi' väki, Paatelassa taas mitättömät laitapuolen kulkijat ja resuiset soturit. Lisäksi on kristittyjen kylä, Arantila.

Perjantai 5.9
Sivulle 70 luettu. Arantila hävitettiin Purhan ja hänen väkensä toimesta. Purha itse tosin kuoli taistelussa. Olaf Tuulihaukka, kirjan nimikkohenkilö ja Arantilan perijä, palasi matkoiltaan juuri hävityksen jälkeen. Lopputuloksena oli kostoretki, ja Paatela hävitettiin. Kirja tuntuu jotenkin pyörivän kostoretkien ympärillä, Launialan väki aikoo kostaa Paatelalle, Paatela Launialle ja Arantila Paatelalle. Kaikkialta ryöstetään aina kaikki mitä saadaan, rahat, hopeat, kullat ja naiset. Ja tuloksena kostoretki. Kostoretkellä taas ryöstetään, ryöstö vaatii kostamisen ja kaikki kiertää vain kehää. Uskon kuitenkin, että tästä kierteestä päästään ihan itse juoneen pian, johonkin hieman järkevämpään.
Aiemmassa päivityksessä sanoin, että Lyy on ilmeisesti kirjan päähenkilö. Nyt kantani on muuttunut, kirjan nimestäkin päätellen päähenkilö on Olaf Tuulihaukka. Olaf on siis kristitty, todellinen onnenpekka. Hän onnistuu kaikessa, mihin ryhtyy - välillä se on valitettavakin seikka, erityisesti Paatelan kannalta.

Keskiviikko 10.9
Kirjaan on taas tullut uusia henkilöitä, ja alan mennä nimissä hieman sekaisin. Olaf Tuulihaukka lähti veljensä Odo de Meilhanin luokse. En ole vielä saanut aivan selville, miksi. Juuri nyt kirja tuntuu hyvin sekavalta, ja sitä on vaikea lukea. Adela, Odon sisar, on ilmeisesti leski, jonka mies kuoli äkillisesti juuri parhaassa iässä. Adelaa syytetäänkin miehensä myrkyttämisestä. Nyt hänet aiotaan naittaa vanhalle, köyhälle miehelle.
Etsin kuvia sun muuta kirjasta, ja päädyin sivulle, jolla kerrottiin, että Tuulihaukka on jatko-osa Vaskilintu -kirjalle. Vaikka Tuulihaukkaa sanotaan itsenäiseksi jatko-osaksi, luulisin, että tätä olisi helpompi lukea, jos olisi lukenut Vaskilinnun. Vaskilintu olisi kertonut aivan oman tarinansa, ehkäpä luenkin sen seuraavana.

Sunnuntai 14.9
Kirjan lukeminen on vähän jäänyt, mutta saan nyt tähän päivitykseen edes jotain sisältöä: Se vanha mies, nimeltään ritari Arduin, jolle Adela aiottiin naittaa, kuoli taistelussa. Adela ja pari muuta naista punoivat juonen saadakseen ritari Arduinin hengiltä, sillä Adela ei sietänyt häntä, mutta mies kuolikin ihan ilman juonittelua. Myrkytetyn voileivän, jonka Adela oli Arduinille pakannut mukaan, uhriksi joutuikin Arduinin nuori palveluspoika. Adela saikin miehekseen Olaf Tuulihaukan. Adela lähti Olafin mukana kohti Italiaa. Tämä ei ilmeisesti jotenkin kuulunut hänen suunnitelmiinsa, sillä nainen esitti merisairasta välttääkseen matkan. Merisairaus ei kuitenkaan Olafia haitannut, ja Adela joutuikin vesille kaikesta välttelystä huolimatta.
Yritän seuraavaksi lukea vähän pidemmän pätkän kirjasta, jota nyt olen lukenut noin neljäsosan verran.

Sunnuntai 5.10
Olen nyt lukenut kirjan loppuun asti. Kirjaan mahtui monia juonenkäänteitä, yllättäviä kohtaamisia ja tapahtumia. Aion lukea kirjan toisen kerran, se suorastaan vaatii sitä. Kirja kun oli sen verran monimutkainen, ettei siitä kerralla ottanut ihan selvää. Aloitan ensin Vaskilinnusta, Tuulihaukan aiemmasta osasta, josta edellisissä merkinnöissä kerroin. Jätän vastaamatta moneen kysymykseen, jotta kirjasta ei menisi kaikki lukunautinto ;) Oikeastaan en edes saanut vastausta kaikkiin kysymyksiini...  En suosittele kirjaa niille, jotka eivät jaksa lukea pitkiä kirjoja, sillä kirjassa tosiaan on liki tuhat sivua ja monimutkaista tekstiä. Henkilöitä tulee koko ajan lisää, kuitenkin kaikki henkilöt liittyvät jollain kummallisella tavalla toisiinsa. Kirja oli vanhantyylisesti kirjoitettu ja tapahtuma-aikakin on keskiaika, ei siis suinkaan 'modernia' lukemista. Useimmille tämä kirja ei lainkaan sovi, enkä kyllä itsekään aio sitä useammin kuin kahdesti lukea. Kaari Utrion kirjoihin aion tosin tutustua enemmänkin, aloitan hieman lyhyemmistä kirjoista.

Mari Mörö

Luen kirjaa tulimaan metro. En ole lukenut vielä yhtään ja luulen että se on aika huano.

Pajtim Statovci - Kissani Jugoslavia

Hei!

Valitsin kirjan Kissani Jugoslavia, jonka on kirjoittanut Pajtim Statovci. Valitsin kirjan, koska se on aivan vasta ilmestynyt ja nimi on mielenkiintoinen; haluan tietää, tarkoittaako nimi Jugoslavia-nimistä kissaa tai kissan Jugoslaviaa.

En tiedä, mitä odottaa kirjalta, koska kirjailija on minulle täysin tuntematon eikä takakansi anna paljoa tietoa. Kirja on kirjailijan esikoisromaani ja tapahtumapaikkana on, yllättäen, Jugoslavia (vai onko?).

6.9.

Kirja kertoo kahta tarinaa. Epämääräisen aloituksen jälkeen, joka ei ainakaan vielä liity kirjaan mitenkään, kerrotaan elämästä nyky-Suomessa ja 1980-vuoden Jugoslaviassa.

Suomessa asuu poika nimeltä Bekim, joka on käsittäkseni homo ja vastikään ostanut boakäärmeen. Bekim tapaa baarissa kiroilevan ja ilkeän kissan, joka on oikeasti vain mieshenkilön metafora. Bekim tarinoi kissalle menneisyydestään ja he ovat yhdessä jonkin aikaa. Kissa on erittäin raivostuttava hahmo, määräilevä ja itsekeskeinen.

Jugoslaviassa taas elää albaanityttö nimeltään Emine, jota ollaan naittamassa miehelle, Bajramille, jonka hän on nähnyt vain kerran ennen häitä. Takakansi kertoo, että Bekim on näiden kahden poika, joka on muuttanut Suomeen.

Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, joskin erilaiselta kuin kuvittelin. Kirjassa kertojina toimivat sekä Bekim että Emine. Eminen näkökulmasta tarinaa on mielenkiintoista lukea, koska hänen elämänsä on rankkaa; väkivaltainen mies (joksi Bajram paljastuu heti kättelyssä), viisi lasta ja lopulta muutto maaseudulta kaupunkiin, jossa on hyvin levotonta. Hänen elämäntarinansa voisi olla jonkun todellisen albaanin elämäntarina.

Lopulta perhe muuttaa Suomeen, mutta eipä täälläkään helppoa ole. Uskoisin kirjan seuraavaksi keskittyvän perheen sopeutumiseen ja siihen, miten Bekim irtautuu perheestään.

7.9.

Olen lukenut kirjaa nyt sivulle 243, mikä tarkoittaa noin 40 lukematonta sivua. Tässä vaiheessa perhe on alkanut jo sopeutua, mutta alamäki alkaa, kun Balkanilla alkaa sota, heitä aletaan syrjiä. Eletään vuotta 1999. Bekim pääsi yli painajaisistaan, joita hän alkoi nähdä aiemmin kirjassa (ja joiden alkamisen ja loppumisen syy jäi tämäkin minullle epäselväksi). Syytän niistä hänen isäänsä, koska Bajramin väkivaltaisuus on vain kasvanut. 

Nykyajassa Bekim on matkustanut takaisin synnyinseuduilleen, löytänyt kissan (tällä kertaa ihan oikean kissan!) ja kadottanut sen, litkinyt puolen euron macchiatoja kahviloissa ja lentänyt takaisin Suomeen. Ja löytänyt kumppanin.

Kirja ei vieläkään ole tyyliäni. Kahta tarinaa on välillä hankala seurata, tai vähintäänkin sitä, missä vuosiluvussa mennään. Paikoin on mukavan rentoa ja tarkempaa kuvailua, mutta ainakin Eminen tarina on pääosin synkkää kerrontaa perheen arjesta ja hänen tunteistaan, kun hän seuraa lastensa varttuvan ennemmin suomalaisiksi kuin albaaneiksi ja miehensä muuttuvan aina vain holtittomammaksi. Kokonaisuudessaan kirja on kuitenkin luettava ja ehkä se tunne, että jotain puuttu johtuu itsestäni ja iästäni kuin itse kirjasta. Aikuiset saavat tästä varmasti enemmän irti.

Loppu siis häämöttää. Uskon ja toivon Bekimin vihdoin löytäneen "suuren rakkautensa" ja Eminen pääsevän irti miehestään. Ainakin lasten uskon muuttavan muualle niin pian kuin mahdollista. Se nähdään.

9.9.

Ne 40 lukematonta sivua ovat nyt luettu. Kirjan lopussa oli vielä yllätyksiä, mutta muuten loppu sopi kirjalle erittäin hyvin. 

Kirjailijalla on mielenkiintoinen tyyli kirjoittaa, joten jään odottamaan hänen seuraavia kirjojaan. Kirjan tapahtumat olivat oikeastaan aika ahdistavia, kuolema oli kirjassa koko ajan läsnä, ja toivoisin siis tulevien kirjojen olevan hieman valoisampia. Juonen rakenne poikkesi paljon normaalisti lukemistani kirjoista, se oli häilyvämpi ja juonen eri kohtia oli vaikempi erottaa toisistaan.

Kirja herätti ajatuksia. Homorakkaudesta oli yllättävän helppo lukea ja sain uutta tietoa Jugoslavian tapahtumista. Oli myös kiinnostavaa lukea maahanmuuttajista heidän näkökulmastaan ja lukea heidän kohtaamastaan syrjinnästä ja epäilyistä. 

Olen tyytyväinen valintaani. En kuitenkaan suosittelisi kirjaa niille, jotka vierastavat kokosynkkiä kirjoja tai lukemista väkivallasta.

Kuvan lähde

Mielensä Pahoittaja

HOI OPPILAS TOVERIT!

Valitsin Tuomas Kyrön kirjan jonka nimi on Mielensä pahoittaja. Kirjan kannet näytti kivalta ja valitsin sen. En ole ennen lukenut tämän kirjailijan kirjoja.                























16.9

Olen lukenut kirjaa melko paljon ja kirja vaikuttaa hyvältä.Kirjan alussa ei tapahtunut mitään ihmeellistä muuta kuin että hän kävi lääkärissä ja siellä hänelle kerrottiin että pitäisi muuttaa hieman elämän tapoja.  Kaikki jaksot alkaa Kyllä minä niin mieleni pahoitan. Kirjan päähenkilö on 80 vuotias mies joka on hieman erikoinen. Kirjassa käytetään myös hyvin paljon sanaa kyllä sitä on melkein koko ajan. Hän asuu maaseudulla ja hän hermostuu usein. Hänellä on myös yksi poika.






28.9

Kyllä minä niin mieleni pahoitan. Hänen vaimonsa on sairaalassa vuodeosastolla ja hän joutuu olemaan loppuun asti siellä. Päähenkilöllä on myös yksi ystävä Yrjälä mutta sekin kuoli.
Ja nyt hän melko yksinäinen ja eristäytynyt. Mielensä pahoittajaa ärsyttää melkein kaikki asiat mutta erityisesti Ruotsi. Kirja on ollut hauska ja kiva lukea. Nyt kirjasta on tullut myös elokuva.


















5.10.


Hoi oppilas toverit. Pääsin kirjan mielensä pahoittaja loppuun ja olin kirjaa todella tyytyväinen ja kirjassa tapahtui kaikkea kivaa ja kirja oli humoristinen. Mielensä pahoittaja oli melko jäärä suomalainen mies jota ärsytti melkein kaikki asiat. Mutta kirja nauratti silti. Viimeisessä jaksossa oli jopa Kyllä minä niin mieleeni ilahdutin kun hän oli iloinen ja sovussa muiden kanssa.

Ohjeet

  

Jokainen luokan oppilas lukee seuraavan kuukauden aikana suomalaisen romaanin (tai opettajan luvalla muun kotimaisen kirjan, esimerkiksi novellikokoelman).

Jokainen kirjoittaa oman lukupäiväkirjapostauksensa, jossa kertoo kirjasta ja lukukokemuksestaan. Mukaan voi liittää myös kuvia. Kuva kirjan kannesta sopisi hyvin vaikka heti alkuun.

Kirjoita kirjakieltä ja kokonaisia virkkeitä. Ranskalaiset viivat eivät siis kelpaa! Voit hyvin kertoa jotain juonestakin, mutta kiinnostavampaa on lukea lukukokemuksestasi ja ajatuksistasi. Ruodi päähenkilöiden persoonaa ja ajattelua, kehu ja arvostele, ihmettele ja kysele.

Sinulla on kaksi tavoitetta: kertoa muille kirjastasi ja näyttää, että olet lukenut sen.

Aikataulu

Aloita kirjoittaminen koulutunnilla tai (jollet ole paikalla esimerkiksi tukioppilasleirin takia) 7.9. mennessä, kun olet valinnut kirjan mutta et ole vielä aloittanut sen lukemista. Kerro ensin odotuksiasi kirjasta:
- minkä kirjan valitsit ja miksi
- mitä odotat kirjalta
- mitä tiedät kirjasta etukäteen
- mitä tiedät kirjailijasta etukäteen

Toisen kerran kirjoitat (eli muokkaat postaustasi), kun olet lukenut kirjasta noin neljänneksen, viimeistään sunnuntaina 14.9. Kerro, millainen kirja alun perusteella on:
- kenestä se kertoo
- mihin aikaan ja paikkaan se sijoittuu
- mitä pidät tähänastisesta
- mitä luulet kirjassa tapahtuvan

Kolmannen kerran kirjoitat ennen kirjan loppua, viimeistään sunnuntaina 28.9. Kerro kirjan etenemisestä ja suhtautumisestasi siihen. Arvaile jo, miten kirja loppuu.

Kun olet lukenut kirjan loppuun, muokkaa tekstiäsi vielä kerran eli kirjoita siihen vielä loppukommentit. Millainen kokonaiskuva sinulle jäi kirjasta ja mitä ajattelet siitä lukemisen jälkeen? Kannattiko valita tämä kirja? Tämän tulee olla tehtynä viimeistään Mikkelinpäivänä 5.10.

HUOMIO! Jos olet nopea lukija ja haluat lukea kirjasi muutamassa illassa, voit tehdä lukupäiväkirjasi vaikka viikossa!  Käy silti katsomassa muiden tekstejä ja mahdollisesti saamiasi kommentteja myöhemminkin.

Kommentointi

Käy lukemassa myös luokkakaverien lukupäiväkirjoja ja kommentoi niitä. Jos vaikka haluat kysyä jotain tai kertoa lukeneesi saman kirjailijan kirjoja, niin tee se! Ole aktiivinen.

Aluksi

9A-luokka julkaisee lukupäiväkirjojaan tässä blogissa. Kommentointimahdollisuus on vain luokan oppilailla. Jokainen oppilas tekee kirjastaan oman postauksen. Sitä muokataan vähintään neljästi: ennen lukemista, kirjan alkupuolella, ennen kirjan loppua ja kirjan lukemisen jälkeen. Muilla luokan oppilailla on kommentointioikeus ja toivon kovasti, että sitä myös käytetään.